Viikset - Teatteri Jurkka

Hämärä valaistus, pesuvati, puuvillapyyhe, partahöylä, kivipaasi jonka ympärillä kymmenittäin valkoisia kiviä on alkutilanne intiimissä huoneteatterissa. Eturivi on niin lähellä, että tuntuu kuin olisin itse mukana teoksessa, en vain katsomassa sitä.

Näyttelijä Johannes Holopainen keinuu vastavalossa, kuin istusi veneessä. Musiikki lisää hyvin tilassa olevaa jännitettä. Mies ajaa viiksensä ja samalla hänen koko elämänsä saa aivan uuden merkityksen. Suunta vaihtuu, itsestäänselvyydet poistuvat, kipsi murtuu. Sekavuus valtaa tilan, on haettava tasapaino muualta, vaihdetava maisemaa, lennettävä pois.

Teos toimii omassa minimaalisuudessaan loistavasti, pienen tilan jokainen nurkka otetaan käyttöön, valaisu ja äänimaailma tukevat välillä jopa humorististakin kokonaisuutta. Oman lisänsä tuo jättikokoiset katosta roikkuvat viikset...